Olen aina ollut kiinnostunut kasveista ja puutarhanhoidosta. Pienenä kitkin oma-aloitteisesti pensaiden alustoja omakotitalomme pihamaalla (ruohonleikkuuta tosin välttelin viimeiseen asti ;). Oman kerrostalokodin 1x1 metrin kokoisella parvekkeella kasvatin tomaatintaimia ja sokeriherneitä.
Ensimmäisen ikioman kukkapenkin perustin edelliseen paritalokotiimme 8 vuotta sitten. Penkki oli n. 7 x 0,7 m kokoinen. Sain siihen vinkkejä ammattilaiselta, mikä kyllä kannatti, vaikka vähän muutinkin kasvivalintoja. Tämän kokemuksen myötä osasin suunnitella myös nykyisen rivitalokotimme pihalle sopivat istutukset ja lisää olen opetellut yhden hyllymetrin verran kirjoja lukemalla. Isoa omakotitalon pihakokonaisuutta en ole vielä päässyt suunnittelemaaan, toivottavasti vielä joskus. Alla olevat kuvat ovat nykyisen, 5 v vanhan rivitalokotimme takapihalta.
Puutarhafilosofiani tai pyrkimykseni voisi tiivistää sanoihin HARMONINEN, TASAPAINOINEN ja LUONNOLLINEN. Lisäksi HELPPOHOITOINEN on tärkeää nykyisessä elämäntilanteessa. Tässä muutama itse itselleni kehittämä ohjenuora, jota pyrin noudattamaan pihan tai istutusalueen, esim. pensas- ja/tai perennapenkin suunnittelussa:
1) Pihalla on hyvä olla vähän puuta, vähän kiveä, vähän vesiaiheita ja paljon vihreää.
2) Kivipuutarha ei ole laiskan ihmisen puutarha. Se voi tuntua siltä ensimmäisinä kesinä, mutta sen jälkeen kitkeminen alkaa olla työlästä, etenkin, jos lähistöllä on lehtipuita. Entisessä kodissamme oli kivipuutarha ja minulla todella on tästä huonoja kokemuksia! Nurmikon leikkuu on kevyttä verrattuna rikkaruohojen nyppimiseen kivien väleistä.
3) Istutuksia ei ripotella pitkin pihaa, vaan ne on koottu joko pihan reunoille tai isommiksi ryhmiksi. Näin niiden hoito ja nurmikon leikkuu on helpompaa.
4) Istutusalueista on helpompi tehdä luonnollisen näköisiä, jos reunus ei ole viivasuora vaan esim. aaltoileva.
5) Havut ovat hyvä lisä kukkapenkkeihin. Ne saavat kukat loistamaan ja tuovat vihreyttä läpi vuoden.
6) Kasvien lehdet ovat tärkeämpiä kuin kukat. Lehtien värien tulee sointua yhteen. Samalla alueella hyvä käyttää 2-4 väriä kasveissa, esim.
perusvihreä-purppura (kurjenpolvi/kartiokuusi - maksaruoho) tai
purppura-limenvihreä-hopeanharmaa (purppurakeijunkukka/happomarja - jättipoimunlehti/varjoyrtti - serbiankuusi).
7) Lehtien muotojen tulee sointua yhteen. Samalla alueella hyvä käyttää 2-4 lehtimuotoa. Voi myös yhdistellä eri kasveja, joilla on saman malliset lehdet, esim.
aronia ja rodo,
kartiovalkokuusi ja sammalleimu,
keijunkukka ja poimunlehti,
pioni ja kärhö.
Hauskaa vaihtelua tulee, jos yhdistää yhteen penkkiin saman lajin eri risteytysmuotoja esim.
jättipoimunlehti-reunuspoimunlehti,
verikurjenpolvi-peittokurjenpolvi-tuoksukurjenpolvi.
Näihin voi sitten yhdistää paria muuta kasvia, joiden lehdet ovat täysin erilaiset. Näin kokonaisuus ei ole tylsä.
8) Samaan aikaan kukkivien kukkien tulee sopia yhteen. Samalla alueella hyvä käyttää 1-3 kukkaväriä. Saman värin eri sävyasteita voi ja mielellään saakin olla useampia.
Omia lempivärejäni ovat valkoinen ja vaaleanpunainen/fuksia, tosin kevätkukkien tulee ehdottomasti olla keltaisia, esim.
keltaiset narsissit ja keltakurjenmiekka,
valkoiset tulppaanit,
verikurjenpolvi-reunakurjenpolvi-jalokurjenpolvi-tuoksukurjenpolvi sekä pionit, kärhöt ja Mårbackan pelargoni (eli vaaleanpunainen/fuksia)
9) Ryhmässä on hyvä olla jokin katseenvangitsija, muita korkeampi kasvi, esim.
keltakurjenmiekka penkissä, jossa kasvaa poimunlehteä ja keijunkukkaa tai
kartiovalkokuuset kurjenpolvipenkissä.
10) Kasvien tulee sopia kasvupaikkaan ja maatyyppiin. Tämän huomioin vasta yllä mainittujen seikkojen jälkeen, sillä samassa penkissä voi olla eri kasvuolosuhteita, jopa maatyyppiä voi säädellä esim. kalkituksen mukaan. Kasvit ovat yllättävän sopeutuvaisia. TOSIN hyvin kostean ja hyvin kuivan paikan kasveja en lähtisi istuttamaan vierekkäin. Enkä lähtisi ostamaan isoa määrää varjokasveja aurinkoiseen paikkaan tai päinvastoin, vaan kokeilisin ensin muutamalla kasvilla vuoden ajan.
Mitä mieltä olet näistä esittämistäni kohdista? Mikä on sinun puutarhafilosofiasi?
Kuvissa näkyvän takapihan suunnittelussa ja toteutuksessa meni pari kesää. Nykyisin teen pihalla kevättyöt eli leikkaan kuolleet kasvinosat, haravoin nurmikon, lannoitan ja kalkitsen kaikki kasvit. Tuijien latvat pitää peittää helmi-maaliskuussa ja niitä pitää kastella keväällä. Kesällä vain leikkaan nurmikkoa ja nypin muutaman yksittäisen rikkaruohon, tarvittaessa vähän lannoitan ja kastelen, leikkaan kuihtuneita kukkia silloin tällöin. Syksyllä haravoin lehdet - eikä muuta! Tämä on oikeasti helppohoitoinen piha, vaikkei ehkä siltä näytä.
Kuulostaa hyvin suunnitellulta pihalta :) Kivoja vinkkejäkin olit kerännyt listaan. Niistä olisi varmasti hyötyä monenkin pihan suunnittelussa.
VastaaPoistaKiitos! Pihan suunnitteluun ja toteutukseen meni aika paljon aikaa ekoina kesinä, mutta oli se myös kivaa. Nyt voi nauttia eri tavalla. Istuin juuri äsken pari tuntia aurinkotuolissa ja otin torkut keskellä pihaa :) Toivottavasti näistä vinkeistä on jollekin hyötyä. Pihan suunnittelu on haastavaa hommaa, eikä kaikkea opi kirjoja lukemalla vaan kokeilemalla ja tekemällä.
PoistaKiva blogi sinulla. Mukavaa lukea vinkkejä puutarhan/pihan/kasvien hoitoon. Liityn lukijaksesi myös ja tervetuloa kurkkaamaan myös omaani lähes yhtä tuoretta blogia :)
VastaaPoistaVoi kiitos ja hauskaa, että liityit lukijaksi! Tutustuin äsken blogiisi ja löysin sieltä inspiroivia kuvia ja juttuja :)
VastaaPoistaPääosin täysin samaa mieltä, mutta otettava huomion myös pihan muoto ja koko, sen taustana oleva maisema. Eri mieltä tässäkin: Monimuotoiset ja väriset lehdet samassa ryhmässä tekee siitä mielenkiintoisen ja kauniin läpi vuoden.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että pihan muoto, koko ja maisema on myös otettava huomioon. Esim. oman pihani suunnittelu lähti liikkeelle siitä, että halusin peittää näkymästä autopaikat - ne jäivät piiloon tuija-aidan taakse.
PoistaHaen pihalleni harmoniaa ja olen monien kokeilujen jälkeen aina palannut samaan ratkaisuun. Omaa silmääni miellyttää eniten istutusalue, jonka lehtimuodot sopivat yhteen. Tämä ei tarkoita, että niiden tulisi olla yhdenlaisia tai -värisiä. Esim. etupihallani on ryhmä, jossa on 13 eri lajiketta (puita, pensaita, perennoja). Silti kokonaisuus on harmoninen, sillä lehtimuotoja on vain n. 5, lehtien värisävyjä n. 3 tai 4. Nämä ovat kai niitä kuuluisia makuasioita :) Hyvää heinäkuun jatkoa sinulle!