Muonamiehen mökille on vuosien saatossa kerääntynyt aikamoinen määrä erilaista romua. Etenkin papan vanhempien varaston tyhjennyksessä löytyi vaikka mitä. Taitaa tämä keräily olla periytyvää, kun mekin niitä kaatopaikan sijaan kuljetimme mökille. Vintillä ne aikansa odottelivat esille pääsyä. Kun sitten ateljee rakennettiin, pääsivät mielenkiintoisimmat esineet sinne. Myös ulos grilliterassille on viety osa niistä. Sisätiloihin en niitä ole halunnut, sinne kelpaa vain esineet, joilla on jotain käyttöarvoa.
Ateljeesta löytyy yläkuvan ruostunut kynttilänjalka, johon olen onnistunut löytämään myös vanhoja Aarikan kynttilöitä, osa on vähän haalistunut. Alakuvan asetelmassa on vanhoja rakennustyömailla käytettyjä roikkavalojen suojia. Kuvien ulkopuolelta voin kertoa, että sieltä löytyy myös vanha suutarin lesti ja lukkoja. Ja kaiken huippu taitaa olla alakuvan iso ruostunut rautanaula. Ei, kesä ei ole vielä mökillä, vaikka kuvissa siltä näyttääkin.
Tämä on kertomus elämästä Muonamiehen mökillä sekä mökin talonpoikaistyylisestä sisustuksesta ja puutarhasta. Mökkiä sisustaa Mummu ja puutarhajuttuja ideoi Matleena.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ateljee. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ateljee. Näytä kaikki tekstit
torstai 23. tammikuuta 2014
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Ateljeen astioita
Vanhan talon puolella käytetään lähes aina posliiniastioita kuten edellisessä postauksessani kerroin. Uuden puolen ateljeessa tyyli on toisenlainen. Tänne on tuotu sekä lahjaksi saatuja että itse ostettuja uudempia astioita.
Kuvassa näkyvät pikarit ovat tinaa ja emalia ja pienet "ryyppymukit" peltiä. Vesilasit ovat omassa telineessään. Tänne rouheus sopii. Pöytä on vanha varaston ovi ja peltisiä muurauslaastin sekoitusastioita käytetään mm. tarjottimina. Täällä syödään lasilautasilta, servetit on valittu maanläheisiin väreihin ja kattaustekstiileissä käytetään myös pellavaa ja pitsiliinoja.
Kuvassa näkyvät pikarit ovat tinaa ja emalia ja pienet "ryyppymukit" peltiä. Vesilasit ovat omassa telineessään. Tänne rouheus sopii. Pöytä on vanha varaston ovi ja peltisiä muurauslaastin sekoitusastioita käytetään mm. tarjottimina. Täällä syödään lasilautasilta, servetit on valittu maanläheisiin väreihin ja kattaustekstiileissä käytetään myös pellavaa ja pitsiliinoja.
lauantai 4. tammikuuta 2014
Patsaat ateljeen piirongin päällä
Tässä vielä lisää taidetta ateljeen piirongin päältä. Tällä kertaa ovat vuorossa Matleenan ja isoveljensä lukioaikaiset savityöt. Matleenan uimari on juuri nousemassa aalloista ja hänen isoveljensä taideteos on kivellä istuva surullinen lännenmies (länkkärihatusta päätellen).
Kirjoitti Mummu
torstai 2. tammikuuta 2014
Mummun piirustuksia
Ateljeessa piirongin yläpuolella on papan kirpputorilta löytämä puinen, vanha naulakko. Siitä saatiin oivallinen teline Mummun piirustuksille, joita sitten voidaan vaihdella. Tällä kertaa esillä on groquis piirros ja Mummun 12 vuotiaana piirtämä lyijykynätyö isästään ( häntäkin kutsuttiin papaksi). Kuva on todella paljon mallinsa näköinen. Lisäksi naulakosta löytyi paikka vanhalle kuluneelle peilille ja keritsimille. Hiiliä pensseleitä ja erilaisia maalaus- ja piirustusvälineitä on kukkaruukuissa.
sunnuntai 29. syyskuuta 2013
Espanjalaiset lyhdyt ja takorautainen ruusu
Näitä juttuja lukiessa saattaa ehkä kuulostaa siltä, että Mummu määrää tässä mökissä kaapin - tai piirongin - paikan. Ei se kuitenkaan ihan niin mene, Papankin kädenjälki näkyy monessa nurkassa.
Ateljeen piirongin päällä on kaksi takorautaista lyhtyä. Pappa toi ne Mummulle tuliaisiksi Espanjasta joitain vuosia sitten. Myös vitriinikaapin päällä oleva takorautainen ruusu, samoin kuin kuvissa näkyvä puinen naulakko on Papan ostoksia. Ruusu on peräisin suomalaisilta käsityöläismarkkinoilta, erään sepän kojusta.
lauantai 28. syyskuuta 2013
Mummonkammarityylinen piironki ateljeessa
Piharakennuksen ateljeessa on suurikokoinen piironki, joka on majaillut mökillä niin kauan kuin muistan. Se on vilahtanut ainakin yhdessä aiemmassa jutussa.
Piirongilla on pullea vatsa ja silkkisen sileä pinta. Keskellä on ovaalinmuotoinen peili ja molemmilla reunoilla pienet vitriinikaapit. Alaosassa on kolme kaappia. Jotkut kutsuvat tätä mummonkammarityyliseksi piirongiksi. Nimestä voisi päätellä, että tämänkaltaisia on ollut useammankin mummonmökin kammarissa. Muonamiehen mökille tämä on siirtynyt Mummun kotitilalta, kuten moni muukin vanha esine.
Kun olin lapsi, nukuimme veljeni kanssa päärakennuksen peräkamarissa, jota nykyään saliksi kutsutaan. Tämä piironki oli vaatekaappimme, oma puoliskonsa kummallakin. Muistan säilöneeni tuossa oikeanpuoleisessa pienessä vitriinikaapissa kaikenlaisia pienen tytön aarteita... Nyt piirongin päälle on aseteltu Mummun taitelijatarvikkeita ja muita mielenkiintoisia esineitä, joista kerron teille lisää hieman myöhemmin. :)
Piirongilla on pullea vatsa ja silkkisen sileä pinta. Keskellä on ovaalinmuotoinen peili ja molemmilla reunoilla pienet vitriinikaapit. Alaosassa on kolme kaappia. Jotkut kutsuvat tätä mummonkammarityyliseksi piirongiksi. Nimestä voisi päätellä, että tämänkaltaisia on ollut useammankin mummonmökin kammarissa. Muonamiehen mökille tämä on siirtynyt Mummun kotitilalta, kuten moni muukin vanha esine.
Kun olin lapsi, nukuimme veljeni kanssa päärakennuksen peräkamarissa, jota nykyään saliksi kutsutaan. Tämä piironki oli vaatekaappimme, oma puoliskonsa kummallakin. Muistan säilöneeni tuossa oikeanpuoleisessa pienessä vitriinikaapissa kaikenlaisia pienen tytön aarteita... Nyt piirongin päälle on aseteltu Mummun taitelijatarvikkeita ja muita mielenkiintoisia esineitä, joista kerron teille lisää hieman myöhemmin. :)
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Merihenkinen asetelma ja karmiva kala
Piharakennuksessa on toinenkin merellinen asetelma. Tämä sijaitsee ateljeen sohvan yläpuolella, musiikkinurkkauksen vieressä. Sen uudemman merihenkisen asetelman esittelin jo aiemmin täällä. Muonamiehen mökki ei sijaitse meren äärellä, mutta Mummu on halunnut tuoda tänne ripauksen merta muilla keinoin. Tuttuun tapaan näitä esineitä on kertynyt mökille sukulaisten nurkista, kirpputoreilta ja vanhan tavaran kaupoista.
Pappa ei ole mikään erityisen innokas kalamies, mutta hän on eräällä matkallaan saanut suuren saaliin. Tapauksesta on todistusaineistoa hyllyllä ja itse vonkalekin on päässyt seinälle. Mummulla oli vähän sulattelua tämän kalan kanssa. Hän ei olisi sitä mihinkään esille kelpuuttanut (enkä kyllä minäkään olisi). Tuolla paikalla se on kuitenkin aika huomaamaton, ja täytyy myöntää, että se sopii ateljeen värimaailmaan. Kala kaikessa karmivuudessaan on lopulta aika mielenkiintoinen lisä tässä asetelmassa, vai mitä tuumitte?
Merihenkistä asetelmaa vastapäätä liitelee puinen lokki. Sen takana on jo aiemmin esitelty pyykkikoriasetelma.
Pappa ei ole mikään erityisen innokas kalamies, mutta hän on eräällä matkallaan saanut suuren saaliin. Tapauksesta on todistusaineistoa hyllyllä ja itse vonkalekin on päässyt seinälle. Mummulla oli vähän sulattelua tämän kalan kanssa. Hän ei olisi sitä mihinkään esille kelpuuttanut (enkä kyllä minäkään olisi). Tuolla paikalla se on kuitenkin aika huomaamaton, ja täytyy myöntää, että se sopii ateljeen värimaailmaan. Kala kaikessa karmivuudessaan on lopulta aika mielenkiintoinen lisä tässä asetelmassa, vai mitä tuumitte?
Merihenkistä asetelmaa vastapäätä liitelee puinen lokki. Sen takana on jo aiemmin esitelty pyykkikoriasetelma.
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
Grilliherkkuja ateljeessa
Sunnuntaina söimme taas hyvin. Koska oli sateista ja viileää, Mummu kattoi pöydän ateljeehen. Kattaus oli mummumaiseen tyyliin rento, mutta laitettu.
Tarjolla oli tällä kertaa porsaan ribsejä, kananuijia, salaattia, uusia perunoita ja muita lisukkeita. Lihat oli tarkoitus grillata, mutta sään vuoksi ne paistettiin uunissa.
Ribsit onnistuivat erinomaisesti. Mummu kokeili ensimmäistä kertaa niiden laittoa alusta asti itse. Ne keitettiin kypsiksi jo perjantaina ja jätettiin muhimaan herkulliseen liemeen pariksi päiväksi. Uunissa ne saivat rapean pinnan.
Lihanpalat murenivat haarukassa ja sulivat suussa, vaikka tässä kuvassa pinta näyttää hämäävän kärähtäneeltä. Kyytipoikana oli marinointiliemestä tehty kastike. Nam! Voin suositella. Setä Samulin tapaan tehtyjen ribsien ohje löytyi täältä, reseptissä on mm. chiliä ja coca-colaa.
Yllä näkyvässä korissa on tarjolla perunoita. Mummu siirsi keitetyt perunat muovikippoon, laittoi kipon virkattuun koriin ja kannen päälle. Eipähän pala sormet, kun astiaa siirtelee pöydässä ja sointuu paremmin kattaukseen. :)
Alla näkyvä jättikokoinen pippurimylly on tuliainen Itävallasta. Taustalla olevasta senkistä aion kertoa myöhemmin, samoin entisen piharakennuksen ovesta tehdystä pöydästä. Musiikkinurkkauksesta olikin jo juttua aiemmin.
Tarjolla oli tällä kertaa porsaan ribsejä, kananuijia, salaattia, uusia perunoita ja muita lisukkeita. Lihat oli tarkoitus grillata, mutta sään vuoksi ne paistettiin uunissa.
Ribsit onnistuivat erinomaisesti. Mummu kokeili ensimmäistä kertaa niiden laittoa alusta asti itse. Ne keitettiin kypsiksi jo perjantaina ja jätettiin muhimaan herkulliseen liemeen pariksi päiväksi. Uunissa ne saivat rapean pinnan.
Lihanpalat murenivat haarukassa ja sulivat suussa, vaikka tässä kuvassa pinta näyttää hämäävän kärähtäneeltä. Kyytipoikana oli marinointiliemestä tehty kastike. Nam! Voin suositella. Setä Samulin tapaan tehtyjen ribsien ohje löytyi täältä, reseptissä on mm. chiliä ja coca-colaa.
Yllä näkyvässä korissa on tarjolla perunoita. Mummu siirsi keitetyt perunat muovikippoon, laittoi kipon virkattuun koriin ja kannen päälle. Eipähän pala sormet, kun astiaa siirtelee pöydässä ja sointuu paremmin kattaukseen. :)
Alla näkyvä jättikokoinen pippurimylly on tuliainen Itävallasta. Taustalla olevasta senkistä aion kertoa myöhemmin, samoin entisen piharakennuksen ovesta tehdystä pöydästä. Musiikkinurkkauksesta olikin jo juttua aiemmin.
perjantai 10. toukokuuta 2013
Musiikkinurkkaus
Ateljeen nurkassa on asetelma, johon on koottu Papan harrastusvälineitä: Eko-merkkinen kitara 60-luvulta, haitari, nuottiteline sekä piirustuskone 50-luvulta. Piirustuskonetta Pappa käytti viimeksi opiskeluaikoinaan. Haitari on näistä uusin hankinta, sillä Pappa sai sen 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Harjoitustunteja on ollut sen verran vähän, että vielä ei harmonikka soi Muonamiehen mökillä, mutta onhan tuo ihan vain esineenäkin kaunis :).
Asetelma nojaa vanhan piharakennuksen ulko-oveen. Toinen näistä ovista on ateljeen pöytätasona. Kun vieraita on paljon, molemmista ovista saa yhdistettyä pitkän pöydän.
Asetelma nojaa vanhan piharakennuksen ulko-oveen. Toinen näistä ovista on ateljeen pöytätasona. Kun vieraita on paljon, molemmista ovista saa yhdistettyä pitkän pöydän.
keskiviikko 8. toukokuuta 2013
Juttu, josta selviää, miksi ateljee on ateljee
Niin, se Mummun ateljee. En tainnut viimeksi kertoa, mistä huone on saanut nimensä. Perustelut ovat monitahoiset.
Ensinnäkin tila on korkea, piharakennuksen harjan kohdalla n. 5,5 metriä. Huoneen seinistä kaksi on käytännössä ikkunaa, joten tila on yleensä valoisa. (Harmillisesti viime viikonlopun kuvauksen aikana valo ei ollut aivan parhaimmillaan.) Tila siis sopisi erinomaisesti maalaukseen, MUTTA Mummupa käyttää sitä lähinnä maalaustensa säilytykseen ja jatkossa myös esillepanoon. Mökillä on aivan liikaa muuta hommaa, jotta Mummu malttaisi keskittyä maalaamiseen täällä. Työt syntyvät kaupungissa, kuin liukuhihnalla, ja muuttavat sitten tänne.
Ateljee on myös monenlaisen (luvalla sanottuna) rojun pääteasema. Siellä on paljon kaikkea vanhaa, käytöstä poistettua, kuten omasta kodistani tuodut Ikean äärimmäisen mukavat tuolit sekä opiskeluaikojeni sohva. Toisaalta myös sellaista, joka vielä on käytössä, kuten tuo Papan kitara 60-luvulta. Samalla ateljee kuvastaa Mummun ja Papan harrastuksia; maalausta, musiikkia ja merta.
Ensinnäkin tila on korkea, piharakennuksen harjan kohdalla n. 5,5 metriä. Huoneen seinistä kaksi on käytännössä ikkunaa, joten tila on yleensä valoisa. (Harmillisesti viime viikonlopun kuvauksen aikana valo ei ollut aivan parhaimmillaan.) Tila siis sopisi erinomaisesti maalaukseen, MUTTA Mummupa käyttää sitä lähinnä maalaustensa säilytykseen ja jatkossa myös esillepanoon. Mökillä on aivan liikaa muuta hommaa, jotta Mummu malttaisi keskittyä maalaamiseen täällä. Työt syntyvät kaupungissa, kuin liukuhihnalla, ja muuttavat sitten tänne.
Ateljee on myös monenlaisen (luvalla sanottuna) rojun pääteasema. Siellä on paljon kaikkea vanhaa, käytöstä poistettua, kuten omasta kodistani tuodut Ikean äärimmäisen mukavat tuolit sekä opiskeluaikojeni sohva. Toisaalta myös sellaista, joka vielä on käytössä, kuten tuo Papan kitara 60-luvulta. Samalla ateljee kuvastaa Mummun ja Papan harrastuksia; maalausta, musiikkia ja merta.
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Mummun ateljee
Kesähuoneesta eli ns. Mummun ateljeesta on kauniit näkymät pelloille ja metsään. Huoneessa on lasiset liukuovet sekä terassille että pihalle laskeuville portaille. Ateljeen seinät on päällystetty samalla laudoituksella kuin muutkin piharakennuksen sisäseinät. Tällä hetkellä huone toimii kasvien ja monien tavaroiden talvisäilönä, mutta kesällä siellä istuskellaan, lueskellaan ja seurustellaan. Parhaimmillaan ateljee on rapujuhlien aikaan.
Mummulla on silmää asetelmien sommittelulle. Ateljeessa on paljon vanhoja käyttöesineitä, joita on koottu ryhmiksi lattialle ja seinille. Mummu on esimerkiksi nostanut seinälle vanhan pyykkikorin, haravan sekä papan lapsuudenaikaisen paidan.
Mummulla on silmää asetelmien sommittelulle. Ateljeessa on paljon vanhoja käyttöesineitä, joita on koottu ryhmiksi lattialle ja seinille. Mummu on esimerkiksi nostanut seinälle vanhan pyykkikorin, haravan sekä papan lapsuudenaikaisen paidan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













































