Mummun kanssa satumetsässä

Jos edellisviikonloppu sujui kuumepotilaan kanssa sisätiloissa, viime viikonloppu kului yhtä verkkaisesti saman taudin vuoksi - tällä kertaa sängyn pohjalla lojuin minä. Enpä ole pitkään aikaan sairastanut yhtä ikävää tautia, joka paikkaa kolotti.

Ei siis tuoreita kuvia mökiltä vieläkään, mutta onneksi on näitä vanhempia jäljellä vaikka kuinka paljon. Nämä otokset ovat viime lokakuulta. Olin juuri käynyt ensimmäisen digijärjestelmäkamerakurssini ja harjoittelin oppeja luonnossa. Mummu ja poika etsivät sieniä, sillä aikaa äiti kykki kamera kädessä hakkuuaukealla. Sammaleen tasolta katsottuna maisema oli kuin satumetsässä.

Tuvan keinutuoli

Niin kauan kuin muistan, mökin tuvassa on ollut keinutuoli. Malliltaan se kaikkein perinteisin, pitkäjalkainen, jolla saa kunnon vauhdin. Tämä on jo toinen lajissaan tässä tuvassa. Ensimmäinen keinuttiin loppuun. Tämä onkin kaikkien suosima istuin, parivuotiaasta pappaan.

Iltalenkillä

Tänä viikonloppuna piti pitkästä aikaa lähteä mökille, vaan toisin kävi. Nuorimmainen sairastui ja jäin hänen kanssaan kaksin kotiin. Koko kaunis viikonloppu meni kuumeisen potilaan kanssa sisätiloissa kyhjöttäessä. Lauantai-illalla iski ahdistus - sekä poikaan että äitiin - ja teimme pikaisen kärrylenkin lähimaastoon. Kyllä kannatti.

Tämä viimeinen kuva on omalta etupihalta. Viimeinen silmäys vaaleanpunaiseen syysiltaan. Suunnittelin alun perin kuvaavani mökin syksyistä pihaa, mutta nyt on tyytyminen näihin. Huomasitko muuten eräässä kuvassa piileskelevän metsäkauriin? Se ruokaili pellolla varsin kesynä - sain rauhassa kuvata sitä 10-20 metrin etäisyydeltä. Selkänsä se tosin käänsi. Lähes olemattomasta hännästä ja kapeista sarvista (ja wikipediasta lunttaamalla) tunnistin sen kauriiksi.

Vanha jatkettava sänky

Vielä on Muonamiehen mökissä huoneita, jotka eivät ole tässä blogissa näkyneet. Yksi niistä on alakerran makuuhuone - tai kaksihan niitä on.

Tämä vanha puinen parisänky on nähnyt monet vaiheet. Sänkyjä on oikeastaan kaksi ja ne ovat ns. päästävedettäviä eli niiden pituutta voi säätää. Sängyt on todennäköisesti tehty 30-40-luvulla. Ne ovat peräisin Mummun kotitilalta, mistä ne tuotiin mökille joskus 60-luvulla, jo ennen kuin mökki siirtyi äidilleni. Silloin ne olivat 60-luvun tyylin mukaisesti kirkkaankeltaiset. Pappa rapsutti ne alkuperäiseen kuosiinsa parikymmentä vuotta sitten. Sängyt olivat aikoinaan päärakennuksen peräkamarissa, vanhan piirongin molemmin puolin (ks. juttu piirongista täällä). Nukuimme näissä veljeni kanssa monet kesät.

Sängyn yläpuolella on kolme Helmi Koiviolan grafiikkatyötä. Tai eivät ne aitoja ole, seinäkalenterista leikattu ja kehystetty, kuten monet muutkin taulut mökillä (ks. esim. täällä ja täällä). Helmi Koiviola on ikaalislainen taiteilija, jonka öljyvärimaalaustunneilla Mummu on aikoinaan käynyt.

 Alakerran makuuhuoneessa on myös vanha jatkettava lastensänky, joka tuotiin tänne mökille tätini vintiltä. Pappa vähän korjaili sitä ja nyt se on veljenpoikani käytössä. Sängyn päällä on ikivanha pitsipeitto ja päädyssä kirjakerhosta saatu säilytyspussukka. Pinnojen välistä kurkkii veljeni vanha Karvinen.

Playmobil-avaruusalus ja haaste

Kuten sanottu, Muonamiehen mökillä on paljon minun ja veljeni vanhoja leluja 70-80-luvuilta. Tämä Playmobil-avaruusalus on yksi niistä. Siihen kuuluisi myös joukko astronautteja, jotka kuvausten aikaan piileskelivät jossain leikkimökin uumenissa. Kuvasin aluksen piharakennuksen yläkerrassa, josta olen kirjoittanut jo useamman jutun (mm. täällä ja täällä).

 

Sain jo aikaa sitten haasteen kauniista HOUSE&Koti -blogista, käykääpä kurkkaamassa  http://designhouseliving.blogspot.fi/

Säännöt olivat tällaiset:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisinhaastamista.

1. Suklaa vai jäätelö?
Jaa-a, riippuu tilanteesta. Ehkä suklaajäätelö ;)

2. Mistä nautin eniten kesässä?
Lomasta! Mutta myös lämpimistä keleistä, järvessä uimisesta, puutarhassa puuhastelusta ja siitä, ettei lapsia tarvitse paketoida monien vaatekerrosten sisään.

3. Miksi päädyit bloggaamaan?
Hoitovapaalla tuli tunne, että pitäisi saada jotain konkreettista aikaiseksi - vastapainoa arjen pyöritykselle. Lisäksi halusin hyvän syyn harjoitella järjestelmäkameran käyttöä. Pohdin aihetta ja totesin, että Mummun antaumuksella sisustama mökki ansaitsisi tulla esitellyksi. Siitä riittäisi juttua vaikka kuinka pitkälle - ja niin sitä riittää edelleen.

4. Uskotko avaruusolentoihin?
En varsinaisesti, mutta eihän sitä koskaan tiedä.. ;)

5. Suosikkivuodenaikasi?
Kaikissa on jotain hyvää! Tällä hetkellä nautin täysillä syksyn väreistä ja kirpeästä ilmasta.

6. Suosikkikukkasi?
Tämä onkin vaikeampi... Liljatulppaanit ovat uskomattoman ylväitä, kerrotut kiinanpionit taas upean runsaita.

7. Ihanin sisustuskauppa netissä ja mitä sieltä haaveilet?
Olen viime aikoina selannut enemmän vaatekauppoja - töihinpaluun vuoksi... Ainakin Niittylän lapset -blogin Miia pitää myös kaunista sisustuskauppaa, käykääpä kurkkaamassa http://niittylahome.com/.

8. Minne tahtoisit matkustaa (ulkomaille) pidennetyksi viikonlopuksi kaupunkilomalle?
Olen jo pitkään haaveillut Aasian kaupungeista, kuten Singapore, Hongkong tai Shanghai.

9. Ammattisi?
Tähän vastaan vain salaperäisesti.. työni vaatii sosiaalisia taitoja, kekseliäisyyttä, kärsivällisyyttä, luovuutta, päivittäistä uuden oppimista, epävarmuuden sietokykyä, eikä it-taidoistakaan ole haittaa :)

10. Millaisia blogeja luet?
Tällä hetkellä ehdin lukea blogeja valitettavan harvoin. Tuossa oikeassa sarakkeessa on niitä, joita yritän lukea silloin, kun aikaa on. Viime aikoina olen myös lukenut enemmän muotiblogeja, kun olen yrittänyt päivittää vaatekaappiani tähän päivään, parin vuoden verkkareissa hiihtelyn jälkeen.

Olen suureksi ilokseni saanut viime aikoina useamman uuden lukijan. Haastan tähän heistä ainakin seuraavat, kysymykset ovat samat kuin yllä. Ota tämä haaste vastaan, jos siltä tuntuu - en pahastu, vaikket siihen vastaisikaan :)

Hyvä mieli
Ruusukumpu
Punaisen mökin tarinoita
Pömpeli
Annelivia
Riihipöllön pesä
Tuleen tuijottaja

80-luvun nuket ja vanha matkalaukku

Mikä siinä on, että uudemmissa leluissa ei vain ole sitä "jotain", mitä niin monessa vanhassa lelussa on? Jos olisi kyse ihmisistä, käyttäisin sanaa karisma.

Olen kertonut teille monta tarinaa Mummun ja Papan vanhoista leluista. Mökillä on myös laatikoittain uudempia, joilla veljeni ja minä aikoinaan leikimme - ja jotka nyt ovat uuden sukupolven käytössä. Kuten esimerkiksi nämä vanhat nuket, jotka majailevat yläkerran suuressa makuuhuoneessa. Nämä eivät ehkä ole yhtä elegantteja kuin aiemmin esitelty Liisa-nukke (ks. täällä), mutta tunnearvoa näillä on yhtä lailla.

Vaaleatukkainen tyttönukke on tuliainen Italiasta. Se osasi kikattaa ja hokea "Mamma". Vaatteet ja valkoiset muovikengät ovat alkuperäiset. Nimesin tämän aikoinaan Susannaksi. Tuon tummatukkaisen poikanuken nimeä en millään muista. Se osasi pissata, kun suuhun kaatoi vettä. Haukkuvan ja kävelevän koiran sain eräänä jouluna lahjaksi. Enää eivät nuket kikata tai pissaa eikä koirakaan hauku, mutta eläkepäivistä ei ole tietoakaan.

Mummu on asetellut lelut kahden matkalaukun päälle. Isompi valkoinen on tullut meille perintönä eräältä sukulaistädiltä. Mummu maalasi laukun valkoiseksi parikymmentä vuotta sitten. Tuo rottinkinen taitaa olla 80-luvun ostoksia. Porraskaiteen välissä näkyy muuten valaisin, jonka Mummu askarteli jouluksi viitisen vuotta sitten. Se sopi tuohon kohtaan niin hyvin, että siinä se roikkuu vuoden ympäri :)