Kasvisto: Metsälauha ja kissankello

Sanoista tekoihin ja tuumasta toimeen. Aloitan kasviston keräämisen muutamalla helpolla. Näistä ensimmäinen ei tosin ollut lainkaan helppo kuvattava. Oli pakko laittaa tarkennus manuaaliasentoon ja yrittää tuurilla saada se osumaan tuulessa heiluviin hentoisiin korsiin.

Metsälauha (Deschampsia flexuosa) on yksi Suomen yleisimmistä heinistä ja kasvaa koko maassa. Tämä sekä siemenestä että kasvullisesti leviävä heinäkasvi esiintyy metsissä ja hakkuuaukioilla. Se kukkii kesä-heinäkuussa, erityisesti aurinkoisilla paikoilla. Varjossakin se kasvaa, muttei kuki. Jos pihallasi kasvaa metsälauha, tiedät, että maa on hapanta.

Metsälauhan tuntomerkkinä on mm. ohuet, tähkylöitä kannattelevat haarat, jotka ovat mutkaiset, toisin kuin sukulaislajeillaan. Kukkiva korsi on 30-70 cm pitkä, alkukesällä tiilenpunainen, syksyllä oljenkeltainen.

Metsälauhan kaverina viihtyy kissankello (Campanula rotundifolia). Tämän monivuotisen, kellokasveihin kuuluvan ruohon voi tavata koko maassa, jopa pohjoisimmassa Lapissa. Se on kuivien ja aurinkoisten paikkojen kasvi. Kissankello on Keski-Pohjanmaan maakuntakukka. Sen englanninkielinen nimi on Harebell.

Kissankello kasvattaa ensimmäisenä vuonna vain lehtiruusukkeen, jossa on munuaismaiset lehdet. Varsilehdet ovat kapeita, alalehdet pyöreitä. Kellomaiset, nuokkuvat kukat kukkivat kesä-elokuussa. Kukat ovat sinisiä, joskus harvoin voi törmätä valkoisiin. Kasvin koko on 10-60 cm. Suomessa tavataan viittä kissankellon alalajia, jotka voi erottaa mm. kukkien määrästä.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsälauha

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kissankello

http://www.jyu.fi/okl/kasvio/hakutulos.php?valmisid=1482

Kuvauspaikka sijaitsee hakkuuaukealla, noin 100 m Muonamiehen mökistä pohjoiseen.