tiistai 23. helmikuuta 2016

Remontti edistyy


Nyt kamarin lattia on valmis. Väri on vaalean harmaa, vaikka näissä kuvissa näyttääkin valkoiselta.
Vanhassa lattiassa laudat näkyivät selvästi. Nyt kaikki näyttää niin kovin tasaiselta, mutta lämpötilan muutokset liikuttavat niitä varmasti ja uskoisin, että saadaan taas vanhojen lautojen vaikutelma. Eiköhän niiden väliset raot tule paremmin esille.

Vinokattoisen osan yläpuolella on ullakon portaat. Toivottavasti sekin saadaan joskus kunnostettua.
Siinä kuvassa on viimeinen silmäys vanhasta tapetista. Viikonlopun aikana nypimme sitä pois uuden tapetin alta. Hirmuinen homma, niin tiukasti se oli paikallaan. Katto pitää myös maalata, mutta siinä säilyy alkuperäinen panelointi.








perjantai 12. helmikuuta 2016

Huivihulluus

Olen huivihullu ! Siivoin vaatehuonetta ja huomasin omistavani ihan valtavan kokoelman erilaisia huiveja. Niitä oli 80-, 90- ja 2000-luvulta, niin ja jokunen vanhempikin. Pashminahuiveja löytyi lähes kaikissa mahdollisissa väreissä.

1990-luvulta kokoelmissani on lukemattomia pikkuhuiveja, joita käytin paljon purjehdusreissuilla. 1980-luvulta on puolestaan kasa silkkihuiveja, joukossa jokunen merkkihuivikin.

Erityisesti muistan ensi vierailulla Pariisista ostetun Diorin viininpunaisen ja luonnonvalkoisen kuviollisen huivin. Ostin silloin koko sarjan, huivin, käsilaukun ja sateenvarjon. Käsilaukkua ei enää ole, mutta sateenvarjo on vielä ihan käyttökelpoinen.

Vaikka näitä huiveja on niin paljon, käytän tänä päivänä lähes yksinomaan alakuvassa olevia mustavalkoisia huiveja.

Vanhat hyväkuntoiset vaatteet olen vienyt kierrätykseen, kuten pelastusarmeijan kirpparille, mutta jostain syystä huivit ovat jääneet laatikon pohjalle. Kai sitä ajattelee, että tulisivat vielä joskus muotiin. Taidan nyt kuitenkin viedä osan rakkaasta kokoelmastani  hyväntekeväisyyteen.


Onko teistä joku myös huivihullu?














sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Virkkausinto

Televisiota katsellessa teen aina jotain käsitöitä. Yleensä neulon sukkia, varsinkin ennen joulua. Sen jälkeen, kun sukkakiintiö on täynnä, siirryn virkkausten pariin. Mutta kevään koittaessa ja puutarhatöiden alkaessa jää tv:nkin katselu ja samalla neulomistyöt.

Nyt on projektina ollut taas vauvanpeitteen virkkaus. Tällä kertaa papan veljenpojan tulevalle vauvalle.

Jo viime talvena aloitin myös sinisien neliöiden tekemisen, joka sitten kevään kiireiden koittaessa jäi kesken. Nyt olen taas jatkanut viimeisen lankakerän virkkaamista. Neliöistä tulee kaikista erilaisia, koska lanka on hienosti liukuvärjättyä. Yhteenlaitettuna neliöt ovat tosi kauniita. Saa nähdä, mitä siitä vielä tulee, ehkä tyynynpäällinen.