perjantai 31. toukokuuta 2013

Kotipiha iltahämärässä

Kävin kuvaamassa kotipihaa, kun pojat olivat jo nukkumassa. Kirsikkapuun kukat hohtivat maagista valoa iltahämyssä. Istutin tuon Sikkolan kuulasmarja -kirsikkapuun viime kesänä ja se kukkii nyt runsain kukin. Taustalla oleva timanttituija-aita korostaa kukkien vaaleita sävyjä.

Sikkola-kirsikkapuu kukkii

Sikkola-kirsikkapuu kukkii

Sikkola-kirsikkapuu kukkii

Kun zoomailin taivasta vasten otettuja kuvia, huomasin kauhukseni, että kirvat ovat tekemässä invaasiota tähän puuhun. Pitää siis kiireesti käydä napsaisemassa nuo pahiten munitut lehdet pois ja ruiskuttaa koko puu mäntysuopaliuoksella. Tiedättekö muita kirvankarkoituskeinoja? 

Sikkola-kirsikkapuu kukkii

Sikkola-kirsikkapuu kukkii


Sikkola-kirsikkapuu ja timanttituija-aita

Laitoin kirsikkapuulle uudet tukikepit tällä viikolla. Kokeilin viime kesänä pärjäisikö se taimen mukana tulleella kepillä, kun en halunnut rumia tukikeppejä näin keskeiselle paikalle. No eihän se mihinkään riittänyt ja puu alkoi kasvaa vinoon. Onneksi löysin kaupasta näitä kevytrakenteisia, metallisia kasvituki/aidantolppia, eikä tarvinnut iskeä maahan raskaita tukiseipäitä. Laitoin niitä varmuuden vuoksi neljä. Toivottavasti nämä riittävät. Puu pitäisi vain sitoa paremmin kiinni.

Alla vielä tällä viikolla istutetut Mårbackan pelargonit. Sain istutuksessa apua naapurin innokkailta pikku puutarha-apulaisilta ja melkoisella vauhdilla ne tuli laitettua ruukkuihin. Siinä tohinassa katkesi muutama kukanvarsi, mutta kasvaahan noita lisää. :) Iso sinkkiruukku on ostettu edellisvuonna Ikeasta.

Mårbackan pelargoni

Mårbackan pelargoniMårbackan pelargoni suuressa sinkkiruukussa


torstai 30. toukokuuta 2013

Vanha ryijy porraskaiteella

Piharakennuksen yläkerran makuuhuoneessa on esillä tummasävyinen ryijy. Se on tullut mökille perintönä Mummun tädiltä. Ryijyn piti päästä makuuhuoneen seinälle, mutta se löysi tiensä vähän vahingossa tähän porraskaiteelle ja siihen se myös jäi.



Kuvassa näkyvät portaat johtavat toiseen alakerran pienemmistä makuuhuoneista. Kuten koko piharakennus, porraskaide on Papan suunnittelema ja paikallisen kirvesmiehen toteuttama. Taustalla näkyvän tummasävyisen rokokoopiirongin esittelinkin jo eilen.


keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Yläkerran piironki ja erikoinen esine

Piharakennuksen yläkerrassa on suuri makuuhuone, jossa allekirjoittanut perheineen yleensä yöpyy mökillä ollessaan. Sinne pääsee molemmista alakerran pienistä makuuhuoneista. Tilassa on vino katto ja ruutuikkunat pellolle päin. Seinissä on vaakalaudoitus niin kuin muissakin uuden puolen huoneissa.

Rokokoopiironki, peili ja pesupöytä-asetelma

Makuuhuoneen toisessa päädyssä on vanha rokokootyylinen piironki, jonka olen perinyt Papan äidiltä. Se ei valitettavasti sopinut nykyiseen kotiini ja tuotiin siksi säilytykseen tänne mökille. Piironkiin kuluu puukehyksinen peili.

Mummu on somistanut yhdistelmän pesupöydäksi. Ajatuksena kai oli, että vauvan pepun voisi tarvittaessa pestä pesuvadissa, mutta eipä tarvikkeita taidettu kertaakaan tähän käyttää. Asetelmana se on kuitenkin kodikas.

Muonamiehen mökki - Piironki ja pesupöytä-asetelma

Muonamiehen mökki - puukehyksinen peiliPiironki, peili ja pesupöytä-asetelma

Muonamiehen mökki - PiironkiMuonamiehen mökki - Vanha piironki

Posliininen kannu ja vati ovat olleet mökillä iät ja ajat, samoin kuin sinisävyinen pyyhe. Piirongin päällä on myös hieman epätavallinen koriste-esine. Se tuo mieleen tekohampaat, mutta kyseessä on kipsivalos allekirjoittaneen hampaista, ajalta ennen hammasrautoja... Sain ensimmäiset hammasraudat 7-vuotiaana.

Hyvät lukijat, tätä kuvaa voitte vapaasti näyttää kaikille niille pienille tytöille ja pojille, jotka eivät millään haluaisi luopua tuteistaan. Tämä tyttö söi tuttia 5-vuotiaaksi ja seuraus näkyy kuvassa.

Pesupöytä-asetelma ja kipsivalos hampaista

tiistai 28. toukokuuta 2013

Siniset astiat tuvan seinällä

Muistatteko vielä talonpoikaistyylisen renginkaapin, joka on tuvan seinällä? Sen vieressä on vanhoista sinisävyisistä astioista koottu asetelma.

Muonamiehen mökki  - Talonpoikaistyylinen renginkaappi

Asetelmassa ylinnä on Papan äidiltä peritty posliinilautanen. Keraamiset mausteastiat ja niihin kuuluvan puuhyllyn Mummu ja Pappa saivat aikoinaan häälahjaksi. Arabian keraaminen leikkuulauta ja suola-astia ovat myös peräisin Papan äidiltä. Pieniä sinisiä Arabian posliinilautasia käytetään mökillä päivittäin, niistä yksi on esillä seinällä.

Muonamiehen mökki - Siniset posliiniastiat tuvan seinällä

Muonamiehen mökki - Mausteikko

Muonamiehen mökki - Suolakko


maanantai 27. toukokuuta 2013

Kuinka kontiainen häädetään

Muonamiehen mökillä on paha kontiaisongelma - tai oli. Tiedättehän ne kiusalliset maamyyrät, jotka kaivavat käytäviään ja työntävät multakasoja maan pinnalle.

Kontiainen on rauhoitettu, joten sitä ei voi häätää loukuilla tai myrkyillä. On vain opittava elämään sen kanssa tai keksittävä muita keinoja häätöön. Mummu ja Pappa ovat  onneksi tällaisen karkoituskeinon löytäneet. Lisäksi heidän häätövinkkinsä saa nurmikon voimaan entistä paremmin. Nimittäin...

Kontiaisen eli maamyyrän kasoja - kontiaisen häätövinkki - Muonamiehen mökki

LANNOITUS. 

Yllä oleva kuva on otettu mökin alapihalla pari vuotta sitten keväällä. Kuten näkyy, ongelma oli paha. Kasoja oli joka puolella myös muualla puutarhassa. Syyllinen tiedettiin, sillä kontiainen ei syö kasvien juuria ja sipuleita, kuten monet muut myyrälajit. Lisäksi ulostuloaukko oli keon keskellä, eikä sivussa, kuten vesimyyrällä.

Mummu ja Pappa lannoittivat koko nurmikon ensimmäisen kerran pari vuotta sitten kesällä. Kasat alkoivat pikku hiljaa vähetä. Pian niitä ei enää ollut. Lannoitusta ei alunperin tehty kontiaisten takia, mutta kun teho havaittiin, sitä alettiin käyttää torjuntakeinona. Alla olevat kuvat on otettu pari päivää sitten.

Nurmikko kontiaisen häädön jälkeen

Nykyään koko nurmikko lannoitetaan kerran vuodessa keväällä. Joskus jokin nurkka on jäänyt käsittelemättä ja kasoja ilmestyi sinne uudelleen. Välillä kontiaisen jälkiä ilmestyy johonkin reunaan ja kun alueen lannoittaa uudelleen, kasojen leviäminen pysähtyy.

Lannoitteen laadulla ja merkillä ei tunnu olevan väliä, vaan tähän mennessä kaikki kokeilut ovat tuottaneet tulosta. Mökillä on kokeiltu raemuodossa ainakin kanankakkaa, luonnonmukaista ja ei-luonnonmukaista lannoitetta. Ainoa huono puoli tässä keinossa on se, että ruohonleikkuria joutuu käyttämään useammin...

Nurmikko kontiaisen häädön jälkeen

Tässä alimmassa kuvassa näkyy muuten aiemmin mainittu "pulmallinen rinne". Tätä varten on suunnitelmia viritteillä, pysykäähän kuulolla :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Lisää kevätkukkia ja tunnustus

Tässä lisää kotipihani kevätkukkijoita. Kävin eilen takapihalla kuvaamassa, kun sateessa oli pieni tauko ja pisarat vielä kimaltelivat. Pilvikirsikka on nyt pukeutunut valkoiseen pitsiin. Tulppaanipenkissä on auennut mm. valkoinen liljatulppaani. Kiinanpionit odottavat vielä vuoroaan.









Sitten lisää iloista ilmoitusasiaa: Muonamiehen mökki -blogi sai juuri toisen tunnustuksen! Sen antoi Tarja's Snowland, kiitos sinulle Tarja!



Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
Kopio post it -lappu ja liitä se blogiisi.
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
Anna tunnustus viidelle blogille ja kerro heille siitä kommentilla.
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että valitsemasi blogit jakavat sen eteenpäin.

Tunnustukset tuntuvat mahtavilta. Ne antavat niin paljon lisäenergiaa jatkaa tätä työtä - tai no, harrastushan tämä on. Haluan tällä kertaa antaa tunnustuksen eteenpäin seuraamilleni blogi-konkareille, jotta hekin saisivat lisäenergiaa päiväänsä (ei niin, että sitä tuntuisi heiltä missään määrin puuttuvan).

Aamu omenatarhassa (ne valokuvat!)
Coco sweet dreams (tyystin erilainen blogi ja tyyli kuin omani, mutta silti niin koukuttava)
Kaunis pieni elämä (miten voi ihminen olla niin aikaansaava?)
Mökkipuutarhassa (uudempi tuttavuus - kaunis, informatiivinen ja selkeä puutarhablogi)
Parolan asema (tarvitseeko tätä edes perustella?)

torstai 23. toukokuuta 2013

Käsintehty Liisa-nukke 50-luvulta

Ilma on ainakin täällä etelässä vielä kovin harmaa, joten jatketaan tarinaa sisätiloissa. Välikamarin kirjakaapin päällä on hahmo, joka ansaitsee tulla esitellyksi.

Tässä on Liisa-nukke, jonka Mummu on itse tehnyt kansakoulussa 50-luvulla. Mummu oli tuolloin 10-vuotias. Nukke on kokonaan käsin ommeltu, ompelukonetta ei kuulemma käytetty lainkaan. Mummu tosin myöntää saaneensa tässä aika paljon apua tädiltään Aijalta, joka asui sukutilalla ja hoiti suvun lapsia...

Muonamihen mökki - 50-luvun nukke ja kustavilainen nojatuoli

Muonamihen mökki - 50-luvun nukke kaapin päällä
Liisalla on käsinommellut, ajan hengen mukaiset alusvaatteet: aluspaita, housut, sukkanauhaliivit ja pitkät kudotut sukat. Kengät on leikattu nahanpalasista ja nyöritetty yhteen. Päälimmäisenä on 50-luvun muodin mukainen nailonmekko. Mummulla oli itsellään tuolloin samasta kankaasta tehty mekko ja samanlaiset pitkät tummat letit.

Muonamihen mökki - 50-luvun nuken liiviMuonamihen mökki - 50-luvun nuken sukat

Muonamihen mökki - 50-luvun nuken nahkakengätMuonamihen mökki - 50-luvun nuken pitsinen alushame


Muonamihen mökki - 50-luvun nukke ja kustavilainen keinutuoli

Muonamihen mökki - 50-luvun nukke ja kustavilainen keinutuoli
Liisa-nuken sängyn Mummu on saanut joululahjaksi Aijalta, joka oli voittanut sen arpajaisissa. Sänky on myös 50-luvulta. Siihen kuuluu patja, tyyny, aluslakana, päällispitsilakana, tyynyliina, vanhanajan "silkkitäkki", huopa sekä kukallinen, rimpsureunainen päiväpeitto.



keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Välikamari

Jatketaan mummonmökki-tunnelmalla, tällä kertaa sisätiloissa. Tässä jälleen päärakennuksen välikamarin pastellisia sävyjä.

Valkoisen senkin yläpuolella on valokuvat kolmen sukupolven naisista. Keskellä Mummu nuorena, ylhäällä Mummun äiti ja alinna allekirjoittanut. Vastapäisellä seinällä taas näkyy Papan ja veljeni lapsuuskuvat, sormi suussa molemmilla.

Senkki on hankittu Juvilta kuten myös alempana näkyvä kirjakaappi. Kattolamppu on ollut mökillä niin kauan kuin muistan. Alimmassa kuvassa on näkymä välikamarista saliin.






Näissä kuvissa näkyy muuten hyvin valon vaikutus väreihin, sillä ne on otettu muutamana eri ajankohtana - eikä tainnut kameran valkotasapainosäätö taaskaan olla ihan kohdillaan... Parhaiten värit toistuvat alimmassa kuvassa. Onneksi kukaan ei huomannut, että lamppu on pölyinen.. eihän?