perjantai 28. helmikuuta 2014

Kevään odotusta

Tänä vuonna sitä odottelee kevään tuloa paljon aikaisemmin kuin edellisinä talvina. Yleensä maaliskuun alussa täällä mökillä satelee lunta vielä paljon, mutta nyt toivon, ettei sitä enää tulisi. Tämän lumettoman talven jälkeen en mitään takatalvea enää haluaisi. Tässä on pari kuvaa viime vuoden toukokuulta, saapa nähdä, onko maisema tällainen jo huhtikuussa.

Ylemmässä kuvassa vasemmalla ja alakuvassa näkyy metsäpuutarha, johon Matleena viime kesänä istutti uusia kasveja vanhojen sipulikukkien lisäksi. On hauskaa nähdä, miltä tämä alue näyttää ensi kesänä. Täällä kasvaa myös paljon ihania sinisiä pikkutalvioita,  saniaisia, mustikoita ja metsämansikoita.  Aluetta reunustavat ruusut ja angervot.  Tällainen, lähes kokonaan luonnonvarainen kasvusto sopii minusta parhaiten juuri metsänreunaan rajoittuvaan pihapiiriin.
      


keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Kettu ja hirvi

Muonamiehen mökkiä ympäröivässä luonnossa liikkuu paljon erilaisia oikeita metsän eläimiä, kettuja, hirviä, peuroja ja ilveksiä. Sisällä mökissä asustelee nämä kaksi kaverusta. Mummu on saanut lahjaksi ketun ja pappa hirven mummun sisaruksilta. Kummatkin ovat Sammallampaan huovutettuja kuulereita.
Huopa kastetaan kylmään veteen ja sisälle sopii viinipullo viilenemään. Kun vesi on haihtunut, on viini sopivan viileää juotavaksi.


maanantai 24. helmikuuta 2014

Suuri lasipullo

Ateljeessa on myös suuri, vanha lasipullo. Se on kauniisti epätasainen ja vähän vino. Erityisesti pidän sen korkista. Näitähän näkee usein kirppareilla, antiikkimessuilla ym., mutta lasista korkkia en muista nähneeni.
Tämäkin yksilö on  papan vanhempien perua, vanha AIV-pullo. Alunperin se lienee ollut korissa, joko metallisessa tai puisessa. Tänään pullo on koristeena ja se toimii korkkien säilytystilana. Niistä sitten joskus askarrellaan jotain, vaikkapa kransseja.  

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Purjevene osa 2

Pappa on hankkinut itselleen pari purjeveneen pienoismallia. Jos sopivia näkyy antiikkimessuilla tai kirppareilla, on vaarassa, että sellainen tarttuu papan mukaan. Kauniita ne ovat, mutta mahdottomia pölypesiä. Tämä ylempi on norjalainen Colin Archer. Alemmassa kuvassa olevan veneen ostos oli hieman epäonnistunut. Olimme suunnitelleet, että se sopisi matalan kirjahyllyn päälle, mutta purjevene olikin siihen liian iso ja nyt se on käytävän lattialla ja aina vähän tiellä.  



perjantai 21. helmikuuta 2014

Kristallikruunun uudistus

Pappa peri kotoaan  parikymmentä vuotta sitten kristallikruunun. Emme oikein pitäneet siitä, se oli liian koristeellinen meidän kotiimme. Mietimme pitkään, mitä sille tekisimme ja päätimme sitten yrittää tuunata sen enemmän vanhanaikaiseksi. Löysimme eräästä valaisinkaupasta henkilön, joka lupasi toteuttaa muutossuunnitelmamme.   Piirroksesta näette, miltä kruunu alkujaan näytti. Se roikkui katosta ketjussa, jonka keskellä kiemurteli ruma johto ja sen yläosassa oli kullan värisiä "häkkyröitä". Alaosa oli ihan hyvä.
Uudistuksen jälkeen johto piilotettiin  siistin putken sisään. Yläosaan hankittiin uusia kristallinauhoja ja näin saatiin kruunusta  selkeämpi ja kauniimpi.




keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Työkalutaulu

Viime kesänä kerroimme piharakennuksen seinällä olleista muurarin työkaluista. Samaisella seinällä on vielä toinenkin "taulu", jossa on vanhoja kirvesmiehen työvälineitä, sahoja, poria, mitta ym.
Asetelmat rakennettiin sommittelemalla esineet ensin lattialla levyn päälle. Siitä otimme muistiksi valokuvan, jonka jälkeen levy maalattiin seinän punamultamaalilla. Muutamia muutoksia lopulliseen asetelmaan tehtiin.
Asetelman alla, lattialla on vielä kirvesmiehen vanha työkalupakki.  Vanhat työkalut ovat mielestämme kauniita, katsokaapa vaikka ison sahan kädensijaa.  



maanantai 17. helmikuuta 2014

Päärynöitä vadissa ja taulussa

Hedelmät maistuvat aina hyviltä, varsinkin tähän aikaan vuodesta, kun omasta puutarhasta ei nyt saa mitään.
Pidän erityisesti päärynöistä, maistuvat hyviltä ja on niitä mukava maalatakin. Alla oleva öljyvärimaalaus on tehty kokonaan palettiveitsellä. Kuva on hieman vääristänyt värejä, tausta näyttää luonnossa hillitymmältä.


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Vihreää

Olen aina pitänyt vihreästä väristä, mutta vain haaleasta vedenvihreästä. Kävin Indiskassa katsomassa, mitä uutta sieltä löytyisi ja ihastuin vihreäkuvioiseen pöytäliinaan (alin kuva). Se jäi mieleeni, niin että pari päivää myöhemmin piti palata  kauppaan ja nyt meillä vihertää kaikkialla. Sitten piti ostaa pari sävyihin sopivaa tyynynpäällistä ja tietysti kynttilöitä, joita meillä poltetaan lähes aina. Nämä vihreän sävyt ovat meidän kodissamme ihan uusia ja aiempaa kirkkaamman värisiä. Johtuneeko ulkoilman harmaudesta, joka saa entistä enemmän odottamaan keväistä vihreyttä? Lisäsin joukkoon vielä pikkuisen hehkuvaa oranssia.            




perjantai 14. helmikuuta 2014

Ruusujen hehkua

Nyt on kevättä ilmassa mummun kaupunkikodissa, vaikka ulkona jatkuu harmaa ja ankea sää. Tekstiilien ja pikkutavaroiden väritys on vaihdettu keväisen vihreään (palaan siihen seuraavassa postauksessa). Kun vielä laittaa ihanat, hehkuvat ruusut maljakkoon, on aurinkoinen tunnelma valmis. Kesän uudet puutarhasuunnitelmatkin tuli heti mieleen, kun ostin nämä kukat. Saisinkohan jo ensi kesänä kasvihuoneen ja lisää laatikoita yrttien viljelyyn ja lisää herukkapensaita ja kukkivia pensaita ja pioneita ja.... ? Pitää houkutella taas Matleena istutustalkoisiin. Se ei liene vaikeaa, hän kun on innokas puutarhan kuokkija.    



Hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoille, joita viime aikoina on tullut paljon lisää. Siitä onkin jo vierähtänyt vuoden, kun Matleena aloitti tämän blogin pitämisen. Hän on töihin, hoitovapaalta paluunsa jälkeen ollut niin kiireinen, ettei ole itse ehtinyt tähän paljon kirjoitella. Eiköhän kesään mennessä  hänkin jotain ehdi tähän sepustaa ja laittaa parempia, hyvällä kameralla otettuja kuvia.    

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Lapasia

Näin talvisaikaan jää paljon enemmän aikaa monenlaisiin käsityöharrastuksiin. Joulun alla kudoin lahjasukkia 14 kpl ja niistä langoista jäi vajaita, erivärisiä keriä.Nyt olen näistä jätelangoista tehnyt kaikille pikkupojille lapasia. Kaikkein pienimpiä langanpätkiä olen käyttänyt patalappujen tekoon, niitähän aina tarvitaan.  





maanantai 10. helmikuuta 2014

Purjevene osa 1.

Olemme innokkaita purjehtijoita, niin pappa ja mummu kuin Matleenan perhekin. Myös pojan perhe tulee mielellään lomillaan merelle. Muonamiehen mökki sijaitsee keskellä viljapeltoja ja metsän reunassa, järveä ei mökille näy, vaikka kylässä sellainen onkin. Talviasuttava kuivanmaan mökki ja purjevene on kuitenkin tosi hyvä yhdistelmä. Kun aurinko porottaa ja on sopiva tuuli, lähdetään merelle ja kun tuulee liikaa tai on viileämpää, voidaan jäädä mökille. Koska mummu ja pappa ovat jo eläkkeellä, heillä on aikaa mennä merelle viikolla ja nuoriso voi purjehtia viikonloppuna. On hyvä, että vene on mahdollisimman paljon käytössä, eikä seiso Suomen koko lyhyttä kesää satamassa.

Kerroin jo aiemmin, millaisia romun kerääjiä mummu ja pappa ovat. Tämä tuntuu periytyneen seuraavallekin polvelle. Ateljeessa seisoo komea vanhanaikaisen näköinen purjevene, jonka poikamme löysi edellisen rivitalonsa kaatopaikkakuormasta. Sen tarina on kyllä tiedossa. Se on peräisin jostain somistamosta, tehty näyteikkunan koristeeksi, rautalangasta, metallista ja vähän puustakin.    

Lisää purjeveneitä löytyy kaupunkiasunnosta. Niistä juttua myöhemmin.

Ruosteinen ankkuri on vähän liian iso tähän veneeseen. Verkon olen huovuttanut villalangoista. Saavissa olevan oksan valot palavat myös hämärinä kesäiltoina ja etenkin rapujuhlissa, joita vietetään loppukesinä täällä ateljeessa.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Mökkisaunan vessa

Mitä yhteistä on mökkisaunan pikkuvessalla ja hienolla ranskalaisella Laduréella ?
Pariisissa Champs-Elysées-kadulla on erään poikkikadun nurkalla hieno, vaaleanvihreä, kaareva markiisi, jonka alla on sisäänkäynti Ladurée-leivoskauppaan. Ensin astutaan upeaan, vanhanaikaiseen liikkeeseen ja liitytään pitkän, mutkittelevan jonon jatkoksi. Kun vihdoin päästään pitkän tiskin taakse, nähdään takapöydillä pinottain kauniita rasioita, vihreitä, punaisia, lilaa, sinisiä, kaikki hennon vaalean pastellisia värejä.
Etualalla lasin takana on niitä herkkuja, joita tänne on tultu jonottamaan, pieniä macarons-leivoksia. Myyjä kysyy, minkälaisen rasian haluat ja sitten se täytetään haluamallasi tavalla, suklaa-,vadelma-, toffee-, vanilja-, pistaasimacaronsseja ja vaikka mitä muita makuja jopa salmiakkia!  Se lienee tehty vain suomalaisille, koska niitä oli kaupassa vain pieni määrä, mutta hyviä olivat, kuten kaikki muutkin. Suomestakin näitä herkkuja nykyään saa, mutta valitettavasti maku ei ole läheskään yhtä maittava.  Pappa kävi aikoinaan usein työmatkoillaan Ranskassa ja toi niitä aina tuliaisiksi.
Näitä kauniita rasioita, niiden ympärille  laitettuja silkkirusetteja ja paperikasseja on nyt esillä mm. mökkisaunan vessassa. Niissä on mukava säilyttää kaikkea pikkutavaraa ja ne sopivat mainiosti vessan väritykseen ja maalaisromanttiseen tyyliin.
   





 Kaapit on ostettu Ikeasta. Pystykaapin päällä on kaksi Laduréen rasiaa, samoin seinäkaapin yläpuolella ja paperikassi on sopivasti peittämässä lämminvesiboilerin rumia putkia. Seinällä on mummun akvarellityö.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Helmiä, helmiä

Mummu on hurahtanut helmien tekoon ! Kävin pari päivää sitten askartelukaupassa, ajattelin hankkia jotain mukavaa näpertelyä. Sieltä sitten tarttui mukaan joukko erilaisia helmiä ja siimaa. Ensimmäisten korujen jälkeen nälkä vain kasvoi ja nyt olen ostellut parista muustakin kaupasta lisää materiaalia. Kesäkoruja taitaa tulla joka mekolle sopivan värisiä.    

 Etanapannulle tuli uusi käyttötarkoitus. Siitä on helppo noukkia pujotettavat helmet niin, etteivät vieri lattialle.



 Rannekorut ovat suosikkejani. Niitä varmasti tulee käytettyä paljon.
Rannekoruihin käytin joustavaa siimalankaa, jolloin lukkoja ei tarvita lainkaan.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

KUOHUVIINIPULLON TARINA

Kesällä esittelimme alapihan ilta-auringossa olevan grillikatoksen. Sen perällä on vanha suuri viinitynnyri, jonka eräästä aarteesta kerron pikku tarinan. Kuvassa korkkien päällä yrttiruukun takana näkyy lappeellaan oleva pullo jossa on punainen korkki. Se on siis avaamaton, ollut jo ensi kesän alussa 44 vuotta !

Oli myöhäisen kevään ja alkukesän jälkeen ensimmäinen kuuma hellepäivä v.1970, kun mummu ja pappa viettivät häitään. Vihkiminen tapahtui läheisessä pikkukirkossa ja iloista hääjuhlaa vietettiin muonamiehen mökin naapurissa, mummun kotitilalla. Vieraita oli peräti parisataa ja heille tarjottiin tervetuliaisjuomana lasi kuohuviiniä. Vuosia, vuosia myöhemmin mummun äiti toi kerran mökille vanhan pullon kuohuviiniä, häistä oli jäänyt yksi pullo jäljelle. Sitä on mökillä säästetty muistona mukavasta hääjuhlasta. Etiketti on jo irronnut ja juoma on jotenkin haihtunut, ehkä puolet jäljellä.      


Niistä häistä on muistoina vielä asioita ja häälahjaksi saatuja huonekaluja, joista aion kertoa vielä joskus myöhemmin.


tiistai 4. helmikuuta 2014

RETRORADIO

Muonamiehen mökin tuvassa soi retroradio, tosin vain parin vuoden takainen hankinta Clas Ohlsonilta. Mökillä on joskus soinut aito 70-luvun radio, mutta jossain vaiheessa se hiljeni lopullisesti. En mitenkään voinut hyväksyä tupaan modernia soittopeliä ja onneksi löysin uuden ja toimivan, joka sopii talon henkeen.     Mökillä kuunnellaan radiota lähes aina, televisiota sen sijaan katsellaan hyvin harvoin. Pidämme, sekä pappa että minä, molemmat kaikenlaisesta musiikista niin klassisesta ja oopperoista kuin kevyestäkin iskelmä- ja tanssimusiikista ja tietysti meitä lähellä on mieskuorolaulu ( papan harrastus ). Radiosta toki kuunnellaan myös uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Viimeisin mökin hankinta on toinenkin radio, joka ostettiin takkahuoneeseen.
Se on modernimpaa mallia ja toimii myös pattereilla, joka on tärkeää mahdollisten sähkökatkojen varalta.     Mökillä on myös kokoelma  vanhoja LP-levyjä ja vielä toimiva vanha levysoitin, mutta kerronpa niistä joskus myöhemmin.


sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Vanhat peltirasiat

Ateljeen ikkunalaudalta ovat vanhat ja vähän uudenmatkin peltipurkit löytäneet oman paikkansa. Alakuvassa paremmin näkyvä Hangon lakritsipurkki on todellinen aarre. En yhtään muista, mistä tämä on aikanaan meille kulkeutunut. Joskus näitä näkee antiikkimessuillakin ja hinta on noussut jo aika korkeaksi. Se onkin tosi hauskan näköinen. Vanhanaikainen peltinen moottorivene on uusi ja saatu lahjaksi. Minusta se sopii hyvin tähän kokoelmaan.  Kaikkea siis löytyy tästä keräilijöiden mökistä, kun ei oikein mitään haluta heittää pois, ei vanhoja jo vähän ruostuneita kahvipurkkeja eikä keksirasioitakaan.