lauantai 31. tammikuuta 2015

Viinitilan aarteita

Massuccon viinitilan myymälän yläkerrassa oli upea kokoelma vanhoja viininvalmistukseen tarvittuja  työkaluja. Katsokaapa, miten kauniita viinirypälekoristeita parista vanhasta tynnyristä löytyy.




Myös pulloja on joskus koristeltu kauniilla maalauksilla.



Kyllä vanhat työkalut ovat olleet kauniita !



Tynnyrin päällä oli vanhoja pölyisiä viinipulloja ja muuta tavaraa, aivan, kuten Muonamiehen mökin terassin viinitynnyrin päällä.







Näissä pulloissa taitaa olla ikää jo paljon, paksusta pölykerroksesta päätellen.


Uudempiakin tynnyreitä löytyi viinikellarista.
Jos täällä museossa olikin paljon kauniita esineitä, niin samaa kauneutta löytyi myös,  ravintolan ruokalautasilta. Ja herkullisuutta Italialaiseen tapaan. Siitä seuraavalla kerralla.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Käynti viinitilalla

Barolon alueelle tutustumisen jälkeen suuntasimme illalliselle viihtyisälle Massuccon viinitilalle.
Olimme paikalla vähän liian aikaisin, ravintola oli vielä kiinni, mutta kolkuttelimme viinimyymälän ovea ja ystävällinen nuori nainen tulikin avaamaan. Tilaa, ravintolaa ja viinimyymälää hoitaa Massuccon perhe. Kaikki perheen jäsenet ovat täältä löytäneet oman tehtävänsä. Perheeseen ja viinitilaan pääsee tutustumaan osoitteessa levigneeifalo.com.

Mikäli käytte joskus Piemonten alueella kannattaa poiketa täällä ostoksilla tai ruokailemassa. Tila sijaitsee vähän Alban kaupungista koilliseen. Palvelu oli niin viinimyymälässä kuin ravintolassa erinomaista. Myös ruoka oli erityisen maittavaa.
Koska olimme paikalla ennen ravintolan aukeamista, eräs perheen jäsenistä vei meidät esittelykierrokselle viininvalmistuskellariin. Pääsin myös heidän omaan pikkuiseen museoonsa, jossa oli lukuisia vanhoja viininvalmistukseen tarvittuja kauniita, vanhoja esineitä. Siitä lisää ensi kerralla.








sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Barolo

Kummityttömme vei meidät tutustumaan myös Barolon upeille viininviljelyalueille. Hienoja kukkuloita kaikkialla ja niiden rinteillä suorissa riveissä viiniköynnöksiä. Kukkuloiden laella suuria viinitiloja. Kävimme pienessä viehättävässä Barolon kylässä, josta löytyi myös viinimuseo, useita ruokapaikkoja nälkäisille ja viinitilojen myymälöitä.
Näillä seuduilla sijaitsee myös Jyrki Sukulan viinitila, jossa emme kuitenkaan käyneet.

Kävimme myös viinimaistelussa. Koska olemme käyneet useita kertoja niin Italiassa, Espanjassa kuin Ranskassakin on viiniä käyty maistelemassa myös useilla eri viinitiloilla. Tällä kertaa näimme uutta teknologiaa perinteistä kiinni pidetyllä alalla, viininmaisteluautomaatin!







Vanhoja pölyyntyneitä viinipulloja ja moderni viininmaisteluautomaatti !



Ensi kerralla näette kuvia hienosta Massuccon perheen viinitilasta.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Torinon taideteoksia

Taidettakin  Torinosta löytyi . Kaikkea mahdollista, niin hassua, modernia kuin perinteisempääkin tyyliä.
Härkä, ikkunasta puoliksi ulkona oli oma suosikkini. Hyvä, etten katukäytävällä kävellessäni törmännyt siihen.
Vaikka pidän lähes kaikesta taiteesta, niin kyllä minusta perinteiset patsaat sopivat paremmin tällaiseen vanhaan ja jykevään rakennustaiteeseen, jota Torinon vanhassa keskustassa oli paljon. Jotenkin nuo modernimmat veistokset hukkuvat massiivisten seinien ja aukioiden joukkoon.

Seuraavalla kerralla kerron käynnistämme Barolon viinialueilla.












sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Syksyinen Torinon matka

Viime lokakuussa kävimme pikaisella vierailulla Italian Torinossa. Kummityttömme, joka asuu lähellä tätä Italian entistä pääkaupunkia, sai viime kesänä suloisen pikku pojan ja kävimme tällä matkalla tutustumassa uuteen suvun jäseneen. Oli todella mukavaa nähdä koko heidän pikku perhettään ja tutustua myös kummityttömme italialaiseen anoppiin.

Torino on uskoakseni meille suomalaisille aika vieras kaupunki. Useimmiten suosimme sen sijaan toista pohjoisen Italian suurta kaupunkia, Milanoa. Siellä mekin olemme muutaman kerran aikaisemmin käyneet. Torino osoittautuikin mukavaksi yllätykseksi. Sanoisin jopa, että vieläpä paremmaksi matkakohteeksi. Kaupungin keskusta oli upea suurine, monumentaalisine taloineen ja leveine katettuine kauppakatuineen. Ostosmahdollisuudet olivat hyviä ja minusta jopa edullisempia kuin Milanossa. Tällä kertaa ohittelin lukuisat muotiliikkeet ja shoppailin vain lastenvaateliikkeissä.







torstai 15. tammikuuta 2015

Kasvihuone 1990-luvulla

Asuimme 90-luvulla suuressa funkistyylisessä omakotitalossa, joka oli rakennettu v.1939. Sen piha oli suuri ja istutuksetkin oli tehty funkiksen henkeen. 40 omenapuuta suorissa riveissä ja lukuisia marjapensaita. Nurmikkoa riitti leikattavaksi ihan liikaa. Emme kuitenkaan haluneet tehdä pihaan mitään muutoksia, koska se sopi niin hyvin taloon. Pihan perällä oli taloon muuttaessamme n. 40 m2:n lähes sortunut kasvihuone. Lasit olivat rikki ja yhtenä yönä kasvihuoneen piippu sortui rikkoen vielä lisää.

Päätimme sitten korjata koko entisen tomaattien ja kurkkujen viljelyyn aikoinaan rakennetun kasvihuoneen. Lasitukset uusittiin ja siihen laitettiin hyvät tuuletusluukut, seiniin rakennettiin ritilöitä näkösuojaksi ja kattoon asennettiin suojaverkko liiallisen auringonpaisteen esteeksi.

Rakensimme siitä kesähuoneen jo silloin! Paljon ennen nykyisiä kasvihuone-olohuone aikoja.
Ylimmässä kuvassa näkyy myös grilli ja sen yläpuolella oleva liesikupu. Lattia päälystettiin puulla ja reunoihin istutettiin kasveja.


Täällä kasvatettiin nyt persikoita, aprikooseja ja viinirypäleitä. Hyvin menestyivät ja makoisia olivat.


Papan suuren, vanhan piirustuspöydän ympärillä oli myös mukava viettää grilli-iltoja.


 Välimeren matkoiltamme ostimme erilaisia saviruukkuja, joita silloin ei oikein vielä täältä löytynyt.
Ja kukkia viljeltiin myös sinkkiämpäreissä.





Tästä hienosta pihapiiristä ja funkis-talosta muutimme v.2002, kun tilat alkoivat käydä turhan suuriksi lasten muutettua omiin koteihinsa. Nyt elämme talvisin city-elämää ihan kaupungin keskustassa, joen rannalla, ja kaiken vapaa-ajan mökillä tai merellä.
Mökille rakennettiin myös 90-luvun alussa sauna, jonka seinät maalattiin mustiksi ! Ihan kuin nykyään usein näkee. Siitä ei valitettavasti löytynyt kuvia. Tänä päivänä sauna on taas vaalea!


tiistai 13. tammikuuta 2015

Osa 2 1970-luvun nostalgiaa ja Saturnus C-tuolit

Viime kerran postauksen vanhoissa kuluneissa valokuvissa näkyi myös nämä tuolit. Silloin niissä oli sen ajan trendien mukaan leveävakoinen tummanruskea sametti. Tänään nämä tuolit koristavat Matleenan kotia. Nykyiset päälliset ovat 80-luvun lopulta beesiä nahkaa, mutta uusiminen tullee ajankohtaiseksi jonkun ajan kuluttua.

Tuolit saimme häälahjaksi. Ne ostettiin silloin vuonna 1970 Haimin hienosta huonekaluliikkeestä.
Muistan, kuinka menimme sinne ostoksille ja huolimatta rennoista vaatetuksistamme ja nuoruudestamme palvelu tässä arvostetussa liikkeessä oli erinomainen.

Nämä ovat Yrjö Kukkapuron Saturnus C -tuolit. Eivät kuitenkaan aivan tavanomaiset. Jos katsotte tarkkaan, huomaatte tuolin jalan olevan leveä, vaikka taitavat kaikki tämän Saturnus C:n jalat olla kapeita. Saturnus-sarjassa on kaksi tuolisarjaa, Saturnus ja Saturnus C. Tavallisen Saturnus-tuolin jalka on myös leveä ja siinä on päällystetyt käsinojat. Pappa muisteli, että kaupassa oli silloin esillä nämä kaksi tuolia, jotka olivat prototyyppejä ja menossa Kööpenhaminan huonekalumessuille.  Me ostimme ne ja sitten odoteltiin niiden tulemista messuilta kotiimme. Tänä vuonna tuolit täyttävät siis 45 vuotta ja ovat edelleen täysin käyttökelpoiset. Lisäksi niissä on erittäin hyvä istua.

Alimmassa kuvassa on lamppu, jonka saimme myös häälahjaksi ja se ostettiin samalla reissulla Skannosta. Lamppu on nimeltään studio-valaisin ja on tietysti edelleen käytössä.

Seuraavalla kerralla kerron 90-luvun erikoisuudestamme.