lauantai 3. joulukuuta 2016

Jouluvaloja mökillä ja kaupungissa

Jouluvalot ovat taas syttyneet niin kaupungissa kuin mökilläkin. Onneksi niillä saadaan valoa pimeyteen ja ihanaa joulutunnelmaa, vaikka lumipeite onkin lähes olematon.

Tänä vuonna on suuri elämys astua ulos kaupunkikodin ulkoportista, kun heti on vastassa upea satusilta kymmenine kuusineen. Koko ihanuus on valaistu vaihtuvin värein ja sillalla kävellessä olo on todellakin kuin satumetsässä, jossa on hieno kuusen tuoksu ja hiljainen musiikki soi taustalla.






Mökillä pimeys on täydellinen. On ihan pakko laittaa runsaasti ulkovaloja. Niitä on siis tulossa lisää ja jouluna kaikkialla loistaa valo. Valkoiset paperitähdet vielä ikkunoihin ja paljon kynttilänvaloa.
Tänne värilliset valot eivät sovi.
Valitettavasti kamerani on huono, eivätkä nämä kuvat ole läheskään riittävän hyviä.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Uutta talvea odotellessa

Saimme hetkeksi harvinaista herkkua Muonamiehen mökille, LUNTA ! Kovin kauan sitä ihanuutta ei kuitenkaan saatu ihailla, nyt on taas harmaata ja vesisadetta. Kovasti toivomme, että säätiedoitukset pitävät paikkansa ja saataisiin uutta lunta vielä ennen joulua.
Tähän pimeyteen pitää polttaa paljon kynttilöitä, niin ulkona kuin sisälläkin. Jouluiset ulkovalot laitoimme jo paikoilleen ulkotiloihin. Sisätiloissakin pientä joulun odotusta on havaittavissa. Tyynyt ovat saaneet jo punaista ylleen.










lauantai 12. marraskuuta 2016

Sukkatehdas

Joulun odottelun aikaan Muonamiehen mökillä mummu-tonttu neuloo taas sukkia ! Tänä vuonna pitäisi kääriä paketteihin peräti 14 paria lämpöisiä villasukkia. Sen lisäksi olisi kiva saada omiin ja papan jalkoihin myös uudet töppöset, etenkin kun mökillä ne ovat todella tarpeelliset. Toivotaan, että ehdin ja jaksan nekin vielä kutoa.

Tänä vuonna olen pyrkinyt käyttämään vanhoja langantähteitä. Niitä kun on kertynyt aikamoinen kasa. Olen yhdistänyt raitalankoihin sopivaa yksiväristä lankaa, jonka olen käyttänyt kantapään, varren tai kärjen neulomiseen. Esimerkiksi tuo sukka, jossa on oranssia, turkoosia ja valkoista, on tehty juuri niin.





maanantai 24. lokakuuta 2016

Kolmas kerta toden sanoo

Vihdoin lähes kaikki puiden lehdet ovat pudonneet. Niitä on riittänytkin peräti kolmeen haravointikertaan. Käytimme taas tuttua keräilytapaa, iso muovi levitetään pihalle ja lehdet haravoidaan suoraan sinne. Helppoa ja nopeaa! Iso vaahtera, kolme koivua ja vielä pieni tammi pudottavat lehtiä tuhansittain ja kerääminen kottikärryllä olisi ihan mahdoton tehtävä. Näin se sujuu!

Piha on nyt taas puiden osalta hoidettu, mutta pensaissa niitä lehtiä vielä riittää.



 Tässä vielä niitä lehtiä on jäljellä, nyt sekin on hoidettu puhtaaksi. Nyt saa talvi tulla.


maanantai 10. lokakuuta 2016

Syksyn värit

Syksyinen luonnon väritys tarttuu meillä aina myös sisätiloihin. Tumma vihreää, oranssia ja keltaista näkyy kaikkialla. Kun illat tummuvat, on pakko kaivella kätköistä kynttilöitä, syksyinen pöytäliina ja pallovalot.

Mökillä syksyisen tunnelman sisätiloihin saa puutarhan kasveista, kukista ja tietysti myös kynttilöistä.
Pihalla niitä syksyn värejä on vähän liiankin kanssa. Juuri äsken kävin haravoimassa miljoonia vaahteranlehtiä. Ja koko ajan niitä tulee lisää ja lisää ja lisää. Sitä haravointia tämä lokakuu on aina,
vasta marraskuun taitteessa kaikki ovat pudonneet.













Syksyn tunnelmiin kuuluu myös veneen viimeinen purjehdus ja nosto talviteloille. Purjeet pois ja sisätilojen siivous ja  kesän aikana kertyneen tavaramäärän tyhjennys. On muuten aikamoinen homma sekin. Nyt odotellaan taas ensi kesän purjehduksia.



keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Kiinalainen juttu

Syksyn lomamatka kaukaiseen ja mielenkiintoiseen Kiinaan on nyt vain muistoissa ja sadoissa valokuvissa.

Työaikanaan pappa kävi lukuisia kertoja Kiinassa, muttei koskaan ehtinyt tutustua tähän laajaan maahan. Minä puolestani olin jo kauan haaveillut matkasta Aasiaan. En ole rannoilla auringossa lojuja vaan olen aina pitänyt nähtävyyksien katselusta ja kaupunkien ja maaseudun tunnelmien nauttija. Niinpä päädyimme ystävien kanssa matkasta Kiinaan.

Reissulla saimme kokea valtavan määrän Kiinan ikivanhaa historiaa, terrakotta-armeijaa, Taivaan temppeliä, kiellettyä kapunkia ja tietysti Kiinan muuria.



Lukuisat vehreät puistot olivat juuri sellaisia kuin etukäteen kuvittelin. Tiedättehän Kiinan taiteessa esiintyvät pandakarhut, jotka kuvataan juuri alakuvan mukaisiin puihin.
Sää oli kuuma, parhaimmillaan jopa 38 astetta. Kumma kyllä saastesumua ei nyt ollut, vaan ihan sininen taivas oli kirkkaana näkyvissä.



Terrakotta-armeijan  valtava koko mykisti. En olisi ikinä voinut kuvitella, miten suuri määrä niitä oli. Eikä kaikkea ole vielä edes kaivettu esille. Miten ihmeessä tällainen on voitu rakentaa jo parisataa vuotta ennen kristusta.





Mielenkiintoisin hotelli oli tämä Unescon maailman perintökohteessa Pingyaossa sijaitseva vanha rakennus. Tässä piharakennuksessa majoituimme. Alakuvassa huoneen suuri vuode, jossa nukuimme. Olo oli ihan keisarimainen, vaikka patja olikin varsin kova. Nukuin siitä huolimatta erinomaisesti.





Hotellihuoneessa voi viettää teehetkenkin. Enpä ole aikaisemmin nähnytkään yhtä hienoa vedenkeitintä. Kylpyhuoneen pesuallas oli myös upea.



Tässä oli hotellin respa!  Aika erikoinen verrattuna nykyaikaisten hotellien vastaaviin, vai mitä?


Lukuisat vanhat rakennukset olivat taidokkaasti rakennettuja ja tosi kauniisti koristettuja, kuten alla oleva Taivaan temppeli.




Kielletyn kaupungin, keisarien asuin- ja hallintokaupungin, katot olivat kaikki keltaisia.






Monenmoisilla kulkuvälineillä liikuttiin, niin köysiradalla, riksalla kuin luotijunallakin.




Kiinan muuri oli mahtava, kuten olin ajatellutkin. Siellä se kiemurteli korkealla vuoristossa.





Pekingissä oli valtavia suuria ja nykyaikaisia toimistorakennuksia ja joukossa myös aika ankean näköisiä parakkeja, joissa maaseudulta tulleet siirtotyöläiset asuivat.


Peking yövaloissa!