Mummun "Ferrari"

Kun täytin 60 v. sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi tulipunaisen ruohonleikkurin. Kovin arkiseksi nuo lahjat on neljänkymmenen avioliittovuoden jälkeen muuttuneet.

Ruohonleikkuri on oikeastaan Jonsered-merkkinen, mutta se sai pian lempinimen "Mummun Ferrari".
Kaiketi värinsä johdosta ja myös siksi, ettei minulla ole autoa eikä edes ajokorttia. Nuorena se jäi jostain syystä hankkimatta enkä myöhemminkään ole sitä kaivannut. Minulla on kauppareissuille ihan ikioma kuljettaja.

Olen aina itse leikannut mökin nurmikon. Kaikki taisi alkaa siitä, kun omistin perheen huonoimman kärsivällisyyden katsoa ylipitkää nurmikenttää. Se on ihan hyvää kuntoilua, kun työntelee leikkuria parintuhannen neliön nurmialueella ja kaiken lisäksi osittain jyrkkälläkin rinnetontilla.
Olimme viime viikon matkoilla ja palattuamme nurmikko oli kasvanut niin hurjasti, että se piti ajaa kolmesti, ennenkuin piha näytti siistiltä. Nyt joutui pappakin hommiin!

Alakuvan  punaiset saappaani sopivat hyvin ajopeliini, eikös vain !